هاست آپلود عکس خرید vpn خرید کریو خريد vpn خرید فیلترشکن خريد vpn براي موبايل خرید کریو خرید kerio خريد vpn خريد vpn خريد kerio دانلود فیلم خرید شارژ
Vinkkejä koulutukseen, oppimiseen ja tukiin. | Löydät parhaat neuvot aikuiskoulutukseen, opintoraha-asioihin sekä oppimiseen.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on mahdollisuus vakituisen työsuhteen omaavalle työntekijälle mahdollisuus pidempään vapaaseen jaksoon. Työnantajalle tämä tarjoaa taas mahdollisuuden tutustua uuteen mahdolliseen työntekijään, sillä vuorotteluvapaalle jäävän tilalle täytyy palkata työvoimatoimiston kirjoilla oleva työttömäksi rekisteröitynyt työnhakija. Vuorotteluvapaalle jäävän tilalle etsitään siis korvaaja, joka useimmiten tulee toimimaan samoissa tehtävissä kuin vuorotteluvapaalle jäänyt. Vuorotteluvapaan historia Suomessa ei ole vielä kovin pitkä. Ensimmäiset kokeilut suoritettiin vasta vuonna 1996 ja vakinaiseksi se on päätynyt vasta vuonna 2003.

vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työntekijän jaksamista. Kun takana on pitkä työura, voi tauko tulla välillä tarpeelliseksi. Kun työntekijä on jäänyt vuorotteluvapaalle, on hänellä mahdollisuus ja oikeus palata vapaalta samaan rooliin missä hän oli ennen vapaalle lähtemistä tai vastaavaan rooliin. Vuorotteluvapaan aikana työntekijä voi tehdä mitä itse haluaa, esimerkiksi matkustella ja pitää lomaa. Myös opiskelu on vaihtoehto, eikä opiskelunkaan aikana menetetä vuorottelukorvausta. Ainoa rajoitus on että palkallista työtä ei vuorotteluvapaan aikana saa tehdä, tämä johtaa siihen että vuorotteluvapaa puretaan.

Vuorotteluvapaa vaikuttaa vuosilomaan, sitä ei kerry vuorotteluvapaan ajalta. Kuitenkin vuorotteluvapaa on lomailua, joten se ei välttämättä ole niin merkittävä asia. Eläkettä sen sijaan vuorotteluvapaalla kertyy, kuitenkin vähemmän kuin normaalisti.

Lue lisää Wikipedian kautta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa tarjoaa siis mahdollisuuksia niin työntekijälle kuin työnantajalle. Työntekijälle se tarjoaa tauon normaalista työrytmistä ja mahdollisuuden esimerkiksi matkusteluun tai opiskeluun, tai ihan vain lomailuun. Ainoana rajoituksena vuorotteluvapaalla on että palkkatyötä ei saa tehdä. Työnantajalle se tarjoaa mahdollisuuden palkata vuorotteluvapaan sijaiseksi uuden potentiaalisen työntekijän työvoimatoimiston listalta. Vuorotteluvapaalle lähtevällä työntekijällä on kuitenkin tulevaisuus turvattu, sillä hänellä on oikeus palata aikaisemmin tekemäänsä työhön yritykseen tai vastaavanlaisiin tehtäviin.  Vuorotteluvapaan saamiseksi työhistoriaa on jo täytynyt kerätä useammilta vuosilta.

Jatka tiedon keräämistä http://vuorotteluvapaa.com/

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki on taloudellinen tuki työttömille työnhakijoille. Se on pääsääntöisesti tarkoitettu työttömälle joka saapuu ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tai ei ole ollut viime aikoina työelämässä, tai henkilölle jonka ansiopäiväraha on kulunut loppuun 500 päivän enimmäisajan jälkeen. Työmarkkinatukeen vaikuttavat hakijan omat tulot sekä vanhempien tulot, jos tuenhakija asuu vanhempiensa kanssa.

työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki eroaa esimerkiksi ansiopäivärahasta siten että työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu. Työmarkkinatuki on aina veronalaista tuloa ja siitä tehdään 20 prosentin ennakonpidätys. Työmarkkinatuen verotus menee verolakien määräämällä tavalla. Tuesta ei kuitenkaan voi tehdä verotuksessa samanlaisia vähennyksiä kuin palkkatulosta. Jos työttömällä työnhakijalla on työttömyysaikana ja työmarkkinatuen nosto aikana satunnaisia tai osa-aikatyötä saatuja tuloja, on suositeltavaa tarkistaa ennakonpidätysprosentti veroprosenttilaskurilla.

Lisää tietoa Kelan sivuilla http://www.kela.fi/tyomarkkinatuki

Työmarkkinatuen määrä on 32,66 euroa, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Mikäli hakija asuu vanhempien kanssa samassa taloudessa, voi se vähentää tuen määrää, mutta kuitenkin tuesta maksetaan aina vähintään puolet. Vanhempien tulot vaikuttavat tilanteissa, joissa hakija ei ole täyttänyt työssäoloehtoa.

Työmarkkinatuen määrää korotetaan myös lapsien perusteella. Mikäli lapsia on yksi on korotus 5,27€, kahdesta lapsesta 7,74€ ja kolmesta lapsesta 9,98€ päivää kohden. Lapsikorotusta maksetaan myös avio- tai avopuolison alaikäisestä lapsesta jos hän asuu samassa kotitaloudessa. Myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työmarkkinatukea maksetaan korotusosan kera, joka on 4,78 euroa päivää kohden. Tätä on mahdollisuus saada kahdensadan päivän ajan.

Työmarkkinatukea voidaan myöntää 17-64 –vuotiaille Suomessa asuville työttömille työnhakijoille, jotka ovat työkykyisiä ja työmarkkinoiden käytettävissä ja taloudellisen tuen tarpeessa. Suomen ulkopuolella asuvilla työnhakijoilla ja jotka tekevät työnhakua Suomen ulkopuolelle, ei tukea ole oikeutettu.

Alle 25 –vuotiaille hakijoille tukea voidaan maksaa vain tapauksissa jolloin hän ei ole kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä ja koulutuksesta ja on hakenut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. Eikö hakija ole myöskään kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu soveltuvasta koulutuksesta. Alle 17 –vuotias työtön voi saada tukea vain työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos työssäoloehto ei täyty, eikä ammatillista koulutusta ole, työmarkkinatukea voi saada vasta viiden kuukauden odotusajan jälkeen.

Jatka lukemista täällä http://tyomarkkinatuki.fi/

Työhyvinvointi

Työhyvinvointi on sana jolla kuvataan työn olevan turvallista, terveellistä ja mielekästä. Työhyvinvointi ja sen edistäminen kuuluvat työnantajalle sekä työntekijöille. Sen lisääviä tekijöitä ovat muun muassa motivoiva johtaminen, työyhteisön ilmapiiri ja kanssa työskentelijöiden hyvä ammattitaito. Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan myös työssä jaksamista, jos työntekijällä on hyvä olla työssään ja työhyvinvointi on kohdillaan, työn tuottavuus ja siihen sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määräkin kääntyy todennäköisesti laskuun.

työhyvinvointi

Työhyvinvointi ei ole pelkästään työnjohdon puolen asia. Työhyvinvoinnista ovat yhtälailla vastuussa kanssa työntekijät. Työnantajan tehtäviin kuitenkin kuuluu työympäristön turvallisuus, hyvä johtaminen ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Vaikka työpaikalla työhyvinvoinnista pidetään huolta, on myös yksittäisen työntekijän pidettävä huolta että työhyvinvointi on ja säilyy. Tähän työntekijä voi vaikuttaa tuntemalla vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan. Työhyvinvointia voi ylläpitää työkykykylä ylläpitävällä toiminnalla ja työterveyspalvelujen avulla.

Jatka lukemista wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6hyvinvointi

Työpaikalla esimies pystyy vaikuttamaan työhyvinvointiin. Suurin ja merkittävin asia mitä hän voi tehdä, on johtaa hyvin. Kun työhyvinvointia ylläpidetään se vähentää myös yrityksen menoja, esimerkiksi sairauspoissaolojen ja muiden kulujen laskun kautta. Työhyvinvoinnin edistäminen perustuu työpaikalla johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöhön. Kehittämällä koko ajan työympäristöä, myös työhyvinvointia saadaan kehitettyä eteenpäin.

Osaltaan työhyvinvointia on että työpaikalla ei ole jatkuvia konflikteja tai työpaikkakiusaamista. Työpaikkakiusaamiseen on puututtava, jotta työhyvinvointi saadaan ylläpidettyä. Totta kai jokaiselle työpaikalla syntyy välillä konflikteja, mutta toimivassa työyhteisössä konfliktit käsitellään ja ongelmista nousevat erimielisyydet, sekä ihmisten väliset erimielisyydet käsitellään rakentavasti. Kaikki riidat ja erimielisyydet eivät aina ole kiusaamista.

Työhyvinvoinnilla siis tarkoitetaan sitä että työntekijällä ja työyhteisöllä on hyvä olla. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ei ole vain johdon tehtävä, vaan se on työntekijöiden, johdon ja esimiesten yhteistyötä syntyvä lopputulos, joka helpottaa jokaisen työskentelyä. Työhyvinvointiin vaikuttavia asioita ovat muun muassa johtaminen, työyhteisön ilmapiiri ja kanssa työskentelijöiden ammattitaito. Kun työhyvinvointi on kohdallaan, työn tuottavuus ja siihen sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrä laskee, jolloin myös kulut pienenevät.

Lisää tietoa täältä http://tyohyvinvointi.org

Palkankorotus

Kun työnantajalta pyydetään palkankorotus, on syytä valmistautua siihen etukäteen. Työntekijän kannattaa valmistautua perustelemaan, miksi on palkankorotuksen ansainnut. Mitä hyödyllisemmäksi työntekijä saa itsensä työnantajalle tuntemaan, sitä todennäköisemmin palkankorotus on mahdollinen. Jos työntekijä pystyy tekemään konkreettisen listan siitä miten on yritystä hyödyntänyt, on sekin aina hyvä perustelu.

lisää palkkaa

Palkankorotus on aina työntekijän pyydettävä. Työnantaja harvemmin tulee työntekijän luokse kertomaan tämän saaneen palkankorotuksen, työntekijän on siis muistettava tehdä tämä itse. Palkankorotusta voi hakea työnantajalta kirjallisesti tai suullisesti. On tärkeää laittaa hakemukseen selkeät perustelut miksi työntekijä ansaitsee palkankorotuksen, kuinka paljon korotusta halutaan, allekirjoitus ja päiväys.

Saadusta palkankorotuksesta kannattaa pyytää kirjallinen lausunto. Totta kai suullinenkin on yhtä pätevä, mutta vaikeampi myöhemmin todistaa. Palkankorotusta voi pyytää työnantajalta milloin tahansa, kannattaa kuitenkin käyttää asiassa omaa harkintaa, harvemmin työnantaja on valmis myöntämään palkankorotusta ensimmäisen työviikon jälkeen.

Työnantajan ei ole pakko myöntää palkankorotusta. Mikäli palkankorotusta ei tule, työskentely jatkuu samalla tavalla. Totta kai koko ajan kannattaa yrittää todistaa olevansa palkankorotuksen arvoinen, ja tässä vaiheessa työnantaja ainakin tietää että työntekijä odottaa palkankorotusta jossain vaiheessa.

Jatka lukemista täällä http://fi.wikipedia.org/wiki/Palkankorotus

Palkankorotuksen perusteita voivat olla esimerkiksi lisääntynyt työmäärä tai lisääntynyt vastuu työpaikalla. Myös työaikojen muutos ja työtuloksien paraneminen ovat hyviä perusteluja palkankorotusta pyydettäessä. Lisäksi työn myötä kerääntynyt ja kasvanut kokemus, koulutus ja yrityksen menestys ovat hyviä perusteluja. Myös työehtosopimus on voinut muuttua, näiden pohjalta palkankorotukset tulevat yleensä automaattisesti. Normaalisti työehtosopimuksien muuttuessa yritykset toimivat oma-aloitteisesti ja palkka muuttuu, kuitenkin pienemmillä yrityksillä tämä saattaa välillä unohtua. Työehtosopimuksen palkka on aina minimi ja sen päälle voi neuvotella lisää palkkaa.

Palkankorotus on siis mahdollinen vaikka työehtosopimus alalla olisikin. Palkankorotusta pyydettäessä asia kannattaa perustella ja työnantajalle kannattaa esimerkiksi kertoa kuinka paljon arvoa ja menestystä yritykselle on työntekijän ansiosta kertynyt. Työnantajan ei ole pakko myöntää palkankorotusta. Mikäli palkankorotusta ei tule, työskentely jatkuu samalla tavalla. Työntekijän on yleensä aina pyydettävä palkankorotusta saadakseen sen.

Lisää vinkkejä palkankorotuksen saamiseen http://palkankorotus.fi

Opintovapaa

Opintovapaa liittyy aikuiskoulutukseen. Mikäli aikuiskoulutusta suorittava henkilö haluaa tukea opiskeluihinsa, se vaatii että hän on työstään opintovapaalla ja työstä poissaolon peruste on nimenomaan opiskelu. Työtön henkilö ei voi olla opintovapaalla eikä hakea koulutusrahaston tukea opiskeluihin.

opintovapaa

Henkilön ollessa määräaikaisessa työsuhteessa, on mahdollista saada tukea ajalle, jonka hän on vapaalla määräaikaisesta työstään. Mikäli määräaikainen työ päättyy ennen koulutuksen alkamista, ei tukea voi saada.

Yhdenjakoinen opintovapaa kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Jos opintovapaa kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, ja opintovapaa on palkaton, voi tukea ajalle hakea etukäteen ja tukea voi saada samalla kertaa koko opintovapaalle.

Opintovapaa voi olla myös jaksottaista. Opintovapaajaksojen pituuksien ollessa alle kaksi kuukautta kerrallaan  tai jos työnantajan kanssa on tehty opintovapaasopimus osa-aikaisuudesta, on opintovapaa jaksottainen tai osa-aikainen. Tällaisessa tilanteessa opintovapaa kalenterikuukausi on 21,5 opintovapaapäivää. Myös vajaita työpäiviä voidaan laskea opintovapaapäiviksi, jos työsuhde sellaiset sallii. Kun jaksottaiseen tai osa-aikaiseen opintovapaaseen haetaan tukea, eli mikäli opintovapaajaksot ovat alle kaksi kuukautta, tulee soviteltua aikuiskoulutustukea hakea aina jälkikäteen.

Tarkkaa tietoa opintovapaasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1979/19790273

Opintovapaan tarkoituksena on tarjota opiskelumahdollisuudet työssä käyville. Opintovapaalle siirtyvällä työntekijällä on mahdollisuus palata työhönsä opintovapaan päättymisen jälkeen, kuitenkaan työntekijälle ei tarvitse maksaa palkkaa opintovapaan aikana, ellei siitä ole erillistä sopimusta. Opintovapaan maksimipituus on kaksi vuotta viiden vuoden aikana, ja sen voi käyttää yhdessä tai useassa jaksossa.

Kahden vuoden opintovapaata voivat hakea työntekijät, joiden päätoiminen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden yhdessä tai useammassa jaksossa. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, mutta kuitenkin yli kolme kuukautta voi työntekijä hakea viiden päivän opintovapaata.

Opintovapaata tulee hakea työnantajalta kirjallisesti. Enintään viisi työpäivää kestävää opintovapaata täytyy hakea 15 vuorokautta ennen opiskelun alkua ja 5 päivää ylittävät opintovapaat tulee hakea vähintään 45 vuorokautta ennen opintojen alkua.

Lue enemmän aiheesta http://opintovapaa.fi/

Opintotuki

Opintotuki koostuu kolmesta osasta. Opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotukea on mahdollista hakea ensimmäisen kerran peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin. Opintojen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta yhdenjaksoisesti ja niiden edistyminen on oltava riittävää, jotta opintotukea voidaan myöntää. Opintotukea myönnetään myös ulkomailla suoritettaviin opintoihin, jos opinnot vastaavat tuettavia opintoja Suomessa tai ne sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Oppisopimuskoulutukseen tukea ei myönnetä.

Opintotuen suuruus riippuu iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä ja tietyissä tilanteissa vanhempien tuloista. Vanhempien tulot voivat olla korottavia tai madaltavia tekijöitä kun opintotukea maksetaan. Opintotuen määrää voi arvioida laskurilla Kelan sivuilla.

opintotuki

Pääsääntöisesti opintotukea maksetaan Suomen kansalaisille, kuitenkin tietyin ehdoin myös muiden maiden kansalaiset voivat saada opintotukea. Myös ulkomaille opiskelemaan lähtevä Suomen kansalainen voi saada opintotukea Suomesta. Opintotuen suuruus ja myöntämisehdot ovat erilaiset korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa.

Opintotuen saannin edellytyksenä on oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu, edistyminen opinnoissa ja taloudellinen tuen tarve. Opintotukea voidaan periä takaisin jos opintoja ei suoriteta tarpeeksi tai niiden edistyminen on hidastunut. Tässä vaiheessa Kela lähettää selvityspyynnön ja täytyy selvittää miksi opinnoissa edistyminen on hidastunut. Tietyissä tilanteissa opintojen hidastuminen ei johda tukien peruuntumiseen tai johda takaisin maksuun, jos kyseessä on sairastapaus tai muuten vaikea elämäntilanne.

Enemmän tietoa aiheesta Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Opintotuki

Opintotuen suuruus on maksimissaan korkeakouluopiskelijoilla 298 euroa ja toisen asteen opiskelijoilla 246 euroa. 1.8.2014 aloittavien opiskelijoiden opintotuki tulee olemaan maksimissaan 330 euroa kuukaudessa. Samalla heidän maksimi opiskeluaikansa laskee 50 kuukauteen, kun aikaisemmin aika on ollut 55 kuukautta. Tämä koskee kuitenkin vain vuonna 2014 elokuussa aloittavia opiskelijoita. Koska opintotuki on veronalaista tuloa, tästä summasta Kela pidättää automaattisesti 10 prosentin veron ennakonpidätyksen, opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse itse huolehtia tästä.

Opintotukea nostettaessa täytyy huomioida vuosituloraja. Tuloraja on riippuvainen tukikuukausien määrästä kalenterivuodessa. Opiskelija voi tienata 660 euroa jokaista tuettua kuukautta kohden ja 1970 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohden. Tuloja voi saada milloin tahansa kalenterivuoden aikana, kunhan niiden yhteissumma ei ylitä vuositulorajaa.

Jatka lukemista täällä http://www.opintotuki.eu/

Opintolaina

Opintolaina on laina jonka valtio takaa, ja jonka tarkoituksena on tukea rahallisesti opiskelijan opintoja. Vaikka opintolainaa hakisikin, ei sitä ole pakko ikinä nostaa. Jos opintolainan valtiontakaus myönnetään, opiskelija hakee itse lainaa valitsemastaan pankista. Opintolainan valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta.

Opintolaina ja sen lainaehdot määräytyvät osaksi valtiontakauksen perusteella, kuitenkin osan lainaehdoista kuten esimerkiksi lainan koron ja takaisinmaksuaikataulun voi sopia itse pankin kanssa. Yleensä lainan takaisinmaksu pankille alkaa, kun opiskelija ei ole enää oikeutettu koron pääomittamiseen.

opintolaina

Kuten myös muissa lainoissa, myös opintolainassa voi joskus esiintyä takaisinmaksuvaikeuksia. Mikäli maksuvaikeuksia ilmenee, kannattaa heti ottaa yhteyttä lainanmyöntäjään eli pankkiin josta laina on saatu. Pankin kanssa voi sopia joko opintolainan takaisinmaksun lykkäämisestä tai voiko lainoja mahdollisesti järjestellä uudelleen. On suositeltavaa ottaa yhteyttä lainan myöntäneeseen pankkiin hyvissä ajoin ennen lainan maksun erääntymistä. Tulojen ollessa alhaiset voi Kelasta hakea korkoavustusta opintolainan koron maksuun.

Jatka lukemista täällä http://fi.wikipedia.org/wiki/Opintolaina

Vaikka valtio takaakin opintolainan, ei se tarkoita ettei sitä joutuisi maksamaan omista maksuvaikeuksista huolimatta ikinä kenellekään takaisin. Mikäli Kela takaajana maksaa opintolainan takaisin pankille, perii se samat saatavat takaisin lainan ottajalta seitsemän prosentin korolla. Koron määrä on määritelty opintotukilaissa. Tämän jälkeen Kelan kanssa on hyvä sopia takaisinmaksu aikataulusta pikimmiten.

Opintolaina voi myös siirtyä perintään. Mikäli Kelalle suoritettavat lainan lyhennykset eivät jostain syystä onnistu, voivat ne siirtyä perintään ja sitä kautta ulosottoon. Tämä taas johtaa luottotietojen menetykseen. Jos velkainen asuu ulkomailla, myös perintätoimista voidaan ottaa hoitamaan asiaa. Joissain tapauksissa opintotukilaissa on määritetty tapauksia jolloin opintolainasta on mahdollista saada täysimääräinen maksuvapautus. Tilanteissa joissa henkilö on pysyvästi työkyvytön tai työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta, sekä että takaisinperintä olisi maksajalle taloudellisesti täysin kohtuuton.

Lisää tietoa sivuilla http://www.opintolaina.info

Irtisanoutuminen

Irtisanoutuminen tapahtuu lainpuitteissa. Suomen laissa on säädetty irtisanomislaki, jota sekä työntekijän että työnantajan on noudatettava. Irtisanomiselle on oltava peruste. Irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta harkittaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Työntekijää on kuultava ja hänelle on annettava varoitus ennen irtisanomista. Työnantajalla on myös velvollisuus selvittää olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muihin tehtäviin. Työnantajan on myös mahdollisesti koulutettava työntekijä uusiin tehtäviin.

irtisanoutuminen

Irtisanoutuminen työnantajan palveluksesta on tapahduttava työsopimuksen mukaisesti. Yleensä työsopimuksessa on määritelty irtisanomisajan pituus, jota täytyy noudattaa. Myös työnantajalla on velvollisuuksia irtisanomista koskien. Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Tällaisia syitä on kahdenlaisia: henkilöstä johtuvat syyt tai taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvissa irtisanomisissa työnmäärän on vähennyttävä viimeistään irtisanomisajan päättymistä seuraavasta päivästä lähtien. Työsopimusta ei kuitenkaan voi irtisanoa, mikäli työntekijä on mahdollista kouluttaa uusiin tehtäviin. Perustetta irtisanomiselle ei ole jos työnantaja on juuri ennen irtisanomista tai heti sen jälkeen ottanut uuden työntekijän, vaikka yrityksen toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet.

Jatka lukemista http://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanoutuminen

Irtisanoutuminen täytyy toimittaa yleensä kirjallisena ja irtisanoutumisaika lasketaan siitä lähtien kun se on toimitettu. Tämän jälkeen työntekijän on jatkettava työskentelyä normaalisti viimeiseen päivään saakka. Laissa on siis säädetty tiettyjä kohtia koskemaan irtisanomisia. Useimmiten kuitenkin työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen solmimisen yhteydessä irtisanomisen ehdoista. Näihin käytetään usein pohjana laissa määriteltyjä irtisanomisaikoja, jotka vaihtelevat 14 vuorokaudesta kuuteen kuukauteen. Irtisanoutumistilanteissa työsuhde pysyy ennallaan vielä irtisanomisajan aikanakin.

Myös vuokratyöpaikoissa irtisanomisaika laki on käytössä. Vuokratyö eroaa niin kutsutusta normaalista työstä vain niin että työaikaa ei ole yleensä määritelty, joten töitä ei yhtäkkiä enää saata vain tulla. Vuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan käyttöön. Työskentely tapahtuu yleensä työn vastaanottajan valvonnassa ja työnjohdon alaisuudessa.

Enemmän tietoa aiheesta täällä http://www.irtisanoutuminen.fi

Ansioluettelo

Ansioluettelo luodaan työnhaun tueksi. Ansioluettelosta käy ilmi työntekijän työhistoria ja se on yleiskatsaus työkokemukseen, koulutukseen ja muihin taitoihin. Ansioluettelosta tulisi käydä ilmi henkilö- ja yhteystiedot, koulutus, työkokemus, kielitaito ja it-taidot. Välillä ihmiste tykkäävät laittaa mukaan myös tietoja harrastuksista, tavoitteista, luottamustehtävistä, suosittelijoista ja ajokorttiluokasta.

ansioluettelo

Ansioluettelo on hyvä räätälöidä työpaikan mukaan. Kirjoitustyyliltään ja ulkoasultaan ansioluettelon tulee olla selkeä ja hyvällä suomenkielellä kirjoitettu. Kannattaa räätälöidä ansioluettelo aina henkilökohtaisesti jokaista työpaikkaa kohden, joka antaa työnhakijasta innostuneemman ja motivoituneemman kuvan. Ansioluettelossa keskitytään kuvaamaan työkokemusta ja koulutusta. Vapaamman hakemuksen aika on aina myöhemmin, jos sitä erikseen pyydetään.

Ansioluettelo on työnantajalle kätevä työnkalu valitessa työntekijöitä. Kun työhakemuksia yleensä saapuu useita, on pähkinänkuoreen tiivistetty selkeä ansioluettelo hyvä kilpailuetu. Ansioluettelo räätälöidään työpaikan ja omien vahvuuksien mukaan. Työntekijällä voi olla valmiina pohja, jota voi muokata haettavan työpaikan perusteella. Hyvä ansioluettelo näyttää parhaimmillaan että hakija on tutustunut yritykseen ja työtehtäviin etukäteen ja miettinyt taitoja joita tulee työssä tarvitsemaan.

Lisää tietoa Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ansioluettelo

Internetistä löytyy monia mallipohjia hyvän ansioluettelon tekemiseen. Hyvä ansioluettelo on lyhyt ja ytimekäs. Mikäli työkokemusta alkaa olla kertynyt paljon, on suositeltavaa keskittyä laittamaan ansioluetteloon tärkeimmät ja haettavan työn kannalta oleellisimmat työtiedot. Ansioluettelossa ei kuitenkaan kannata olla vaatimaton. On pidettävä huoli että ansioluettelo antaa työnhakijasta kuvan positiivisena ja korostaa työntekijän vahvuuksia. Myös oikeinkirjoitukseen on ansioluettelon tekemisessä kannattava panostaa, varsinkin jos kyseessä on työ jossa kirjoitustaitoja tarvitaan.

Ensisijaisesti ansioluettelossa kerrotaan työkokemuksesta ja koulutustaustasta. Tämän jälkeen luetteloa voi täydentää kertomalla harrastuksista ja luonteesta ja vahvuuksista. Parhaimmillaan ansioluettelo on paras työnhakuvälineesi. Työnantajat katsovat ensin aina ansioluettelon ja niiden perusteella kutsuvat henkilöitä haastatteluun. Ansioluetteloon kannattaa siis panostaa, räätälöidä se työpaikkakohtaisesti, pitää se selkeänä ja ajan tasalla.

Lue lisää tästä aiheesta http://ansioluettelo.org/

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus tarkoittaa koulutusta joka on suunnattu henkilöille, jotka ovat olleet työelämässä jo vähintään 8 vuotta. Koulutusrahastolta on mahdollisuus hakea tukea aikuiskoulutukseen, yleensä tuki myönnetään aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.

aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus tuen saamiseksi edellytykset ovat vähintään 8 vuotta työelämässä ja viimeisimmässä työpaikassa on oltava ollut yli vuoden verran ja muuta tukea opintoihin ei saa saada.

Aikuiskoulutukseen voi hakea myös vaikkei tukea saisikaan. Aikuiskoulutus on muuta koulutusta joustavampaa ja koulua käydään usein myös iltaisin, kuitenkin jotkut opiskelulinjat voivat olla totta kai myös pääsääntöisiä, jolloin opiskelu tapahtuu päiväsaikaan.

Aikuiskoulutus sisältää samoja koulutusaloja kuin nuoremmillekin tarkoitetut koulutusohjelmat. Aikuiskoulutusta voi olla lukiossa, ammattiopistossa sekä korkeammilla asteilla. Aikuiskoulutus on vaihtoehto ammattia vaihtaville sekä työttömille. Aikuiskoulutuksella voi myös täydentää jo olemassa olevaa tutkintoa lisäosilla, jolloin esimerkiksi työnhakemisesta tulee helpompaa kun oma osaaminen karttuu.

Lue lisää täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikuiskoulutus

Useissa kaupungeissa on omat koulutusyksikkönsä aikuiskoulutukselle. Välillä myös työvoimatoimisto voi suositella työnhakijalle täydennyskoulutuksen hakemista aikuiskoulutuksen puolelta, mikäli työnsaanti näyttää vaikealta. Aikuiskoulutus mahdollistaa oman ammattiosaamisen laajentamisen ja tätä kautta tekee kouluttautuvan henkilön arvokkaammaksi työmarkkinoilla.

Aikuiskoulutus on oppilaitoksesta ja koulutuksesta riippuen maksullista tai maksutonta. Kuitenkin kuten aikaisemmin mainittiin, tuen hakeminen myös aikuiskoulutukseen on mahdollista. Aikuiskoulutukseen tukea myöntää koulutusrahasto. Koulutusrahastolta tukea on mahdollista saada myös soviteltuna, joka tarkoittaa opintovapaan ollessa osa-aikaista, voi opiskelija hakea aina kalenterikuukauden jälkeen soviteltua aikuiskoulutustukea. Tämä on vaihtoehto silloin kun opintovapaa on osa-aikainen eli hakija on samaan aikaan esimerkiksi osa-aikaisesti töissä.

Tukea voi maksimissaan saada 19 kuukaudelle ja tätä varten työnantaja myöntää työntekijälle opintovapaan. Tässä tapauksessa opintovapaan kokonaiskesto kokoaikaisesti on oltava vähintään 2 kuukautta. Tukea voi hakea normaalisti ennen opintojen alkamista, kuitenkin maksimissaan 19 kuukaudelle, tai kerralla vähemmälle ajalle. Aikuiskoulutus on tarkoitettu lisäkoulutusta haluaville henkilöille ja pääsääntöisesti aikuiskoulutusta hakevat ovat olleet työelämässä pidemmän aikaa. Tukea haluavan aikuisopiskelijan täytyy omata 8 vuoden työhistoria ja viimeisimmässä työpaikassa on oltu vähintään vuosi.

Jatka lukemista sivustolla http://aikuiskoulutus.info/